Oil City Confidental on kolmas osa ohjaaja Julian Templen 70-luvun Brittiläistä musiikkia käsittelevästä elokuvatrilogiasta - elokuva Canvey Islandin suuruudesta Dr Feelgoodista. Aikaisemmissa elokuvissa esiteltyjen Sex Pistolsin (The Filth & The Fury) ja Joe Strummerin (The Future Is Unwritten) rooli uuden aallon ja punkin historiassa on suurelle osalle musiikin harrastajista varsin tuttu, mutta Dr Feelgood oli kuitenkin yhtye, joka pohjusti maaperän uuden musiikin esiinmarssille.
Willie Perrymanin kappaleen mukaan vuonna 1971 nimetyn Dr Feelgoodin klassisen kokoonpanon muodostivat teini-ikäiset kaverukset Lee Brilleaux (laulu), Wilko Johnson (kitara), John B. Sparks ‘Sparko' (basso) ja John Martin, aka The Big Figure (rummut). Uransa alkuvaiheessa yhtye loi kovan maineensa pohjan raivokkaana ja visuaalisena livebändinä (siististi leikattuine hiuksineen ja pukuineen).
Vuonna 1975 julkaistu debyyttialbumi ‘Down By The Jetty' onnistui taltioimaan lukemattomien live-esitysten hioman rankan soundin ja se toimikin insipiraation lähteenä nuoremman polven muusikoille, kuten The Jamille, Boomtown Ratsille, Sex Pistolsille ja Blondielle. Debyyttialbuminsa jälkeen Dr Feelgood julkaisi nopeaan tahtiin kolme menestysalbumia ‘Malpractise', ‘Stupidity' (live) ja ‘Sneakin' Suspicion', joiden jälkeen rankan kiertue-elämän väsyttämä Wilko jätti bändin.
Sountrackin kappaleet kattavat tämän ajanjakson ja mukana on 23 kappaletta, joista kymmenen on liveversioita ja kolme kappaletta muilta Dr Feelgoodiin vaikuttaneilta artisteilta (Johnny Kidd & The Pirates ‘Shakin` All Over' ja ‘A Shot of Rhythm and Blues', sekä The Paramountsin Lieber & Stoller-laina ‘Poison Ivy'). '
